maanantai 9. maaliskuuta 2009

Gran Torino

Gran Torino on Hollywood-elokuva parhaimmillaan. Mielenkiintoinen, sujuvasti kerrottu tarina, jossa on taitavat näyttelijät, hyvä musiikki ja sopivasti osuvaa huumoria mukana. Kuvaavaa on se, että melkein koko katsomo istui rauhallisesti paikoillaan elokuvan lopputekstien loppuun saakka. Minä tunnustan kyynelehtineeni lopussa, mutta se on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Pääasia elokuvassa on tietysti Clint, joka esittää Walt Kowalskia, puolalaissyntyistä Korean sodan veteraania, joka ei erityisesti ilahdu, kun naapurustoon muuttaa "ulkomaalaisia". On kaiken kaikkiaan aivan uskomatonta miten 78-vuotias mies mm. hakkaa elokuvan aikana yhden nuoren jengiläisen - ja tekee sen täysin uskottavasti. Clintille ei edelleenkään ryppyillä. Tästä huolimatta Walt Kowalski on lopuksikin oikeastaan aika pehmo tässä elokuvassa. Hän ei siedä huonosti käyttäytyviä poikiaan tai lastenlapsiaan. (Käsi ylös, kuka tunsi piston sydämessään? o/) Kowalski oppii kuitenkin elokuvan kuluessa pitämään "ulkomaalaisten" naapureidensa lisäksi mm. nuoresta papista, isä Janovichistä, jolle hän elokuvan alussa sanoo suorat sanat tämän kokemattomuudesta.

Elokuvassa on oikeastaan usempikin kasvutarina: On Walt Kowalski, joka voittaa ennakkoluulonsa ja löytää naapureistansa ihmisiä, jotka välittävät hänestä enemmän kuin hänen omat poikansa. On isä Janovich, joka oppii Kowalskilta elämästä ja kuolemasta ja on tietysti nuori Thao, joka etsii elämälleen suuntaa. Hauska yksityiskohta on se, että elokuvan periamerikkalaisetkin hahmot ovat "ulkomaalaisia". Kowalski on puolalainen, parturi on irlantilainen, lääkäri Kiinasta(?), eikä Janovichkaan kuulosta kaikkein tavallisimmalta nimeltä.

Wikipedian mukaan Clint Eastwood on sanonut Gran Torinon jäävän viimeiseksi elokuvaksi, jossa hän näyttelee. Elokuvassa on vähän jäähyväisten makua, erityisesti lopussa. Iso kiitos Clintille pitkästä urasta ja lukemattomasta määrästä mielenkiintoisia elokuvia. Minulla on tällä hetkellä kirjastosta lainassa Million Dollar Baby. Ehkä pitäisi etsiä viikonlopuksi Hyvät, pahat ja rumat ja muita klassikoita ja järjestää Clint-maraton.

Ei kommentteja: