Kävin katsomassa tämän leffan viikonloppuna, mutten ole saanut kirjoitettua siitä mitään. Tämä johtunee lähinnä siitä, että elokuva herätti valitettavan vähän ajatuksia. Jaan pitkälti hesarin arvostelun näkemykset. Juoni on suoraviivainen ja henkilöt jäävät etäisiksi.
Periaatteessa elokuvan kannalta lähtökohta on sama kuin Frost/Nixonissa, katsoja tietää jo lopputuloksen. Mutta Frost/Nixonissa katsoja pääsee todellakin lähelle päähenkilöitä. Elokuva on tehty mielenkiintoisesti aiheesta ja siinä olisi periaatteessa potentiaalia suureen elokuvaan. On jo periaatteessa jännittävää ajatella kuinka Tom Cruise näyttelee elokuvan hyvistä - Natsi-Saksan armeijan upseeria, joka on vielä kaiken lisäksi menettänyt toisen kätensä, ja jolla on silmälappu.
Valitettavasti toteutus ontuu. Henkilöiden taustat ja motiivit jäävät ohuiksi. Ylipäätänsä näin suoraviivaista ja mustavalkoista elokuvaa Natsi-Saksan ajalta ei Saksassa ikinä voitaisi tehdä, koska Saksassa ei voi korostaa vastarinnan merkitystä. Elokuvan ainoaksi plussaksi jääneekin tämän mielenkiintoisen historianpätkän levittäminen laajempaan tietoisuuteen - niin Yhdysvalloissa kuin Saksassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti